Jos klikkaat alla olevaa Leipuritytön kuvaa,

avautuu hänen pieni Joulutarinaansa,

jota hän kertoo kohti Joulua päivä päivältä lisää.

6.1.2025

Hyvää Loppiaista kaikille!

Vanha kansa sanoo, että : " Joulu päättyy Nuutinpäivään" (sanontahan kuuluu:  Hyvä Tuomas Joulun tuopi, "paha" Nuutti pois sen viepi)

Mutta, vaikka Nuutinpäivä on vasta ensi viikolla, siirryn nyt taas Joulublogin puolelta päivittämään tuota varsinaista "Blogi" puolta.

Kiitos, että kuljit matkassani tämän Joulunajan.

Nähdään blogissa.

Tänään Loppiaisena

pakkanen on seudulle pysähtynyt

ja huurteen yli peltojen metsien heittänyt.

Maa on valkea ja alta jalkojen,

kuulen äänen narskuvien askelten.

On talvi, on lumi, on pakkanen,

on selkeä tähti taivas ja laskeva puolikuu, tienoota valaisten.

-Leipuritytön runokirjasta-

1.1.2026

Hyvää Uutta Vuotta 2026 teille kaikille!     

Happy New Year to all of you!

24.12.2025

Jouluaatto

On aika toivottaa oikein Hyvää ja rauhaisaa Joulua!

Joulukakkuna mansikkakakku rusetilla.

Kääretorttupohjasta muotoiltu kakku..

23.12.2025

Vain yksi yö jouluun. 

On aika tehdä rosollia.

Rosolli on joulupöydän väripilkku.

Se tuo värillään raikkaan kontrastin laatikoiden ja kinkun rinnalle.

Meidän joulupöytään  se kuuluu ehdottomasti, mutta se ei nykyisin ole enää ainoastaan joulun herkku,

vaan itse saatan tehdä sitä myös  esim.  muinakin juhlapyhinä.

Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet oman reseptini.

22.12.2025

Joulu lähestyy ja jouluviikko on alkanut. Eilinen Tuomaan päivä viritti Joulunajan alkavaksi sanonnalla

"hyvä Tuomas joulun tuopi"

Olen monesti miettinyt mikä joulun perinteisistä laatikoista on ehdoton ykkönen.

No se on edelleen imelletty perunalaatikko. Sitä en valitettavasti ole vieläkään itse kokeillut tehdä.

Mutta se löytyy kyllä  joulupöydästä, itse paistettuna, mutta  paistovalmis raaka perunalaatikkoaines on hankittu paikalliselta

tekijältä. 

Lanttulaatikko on myös toinen, mitä on ehdottomasti joulupöydässä oltava ja viime vuosina olen myös tehnyt

porkkanalaatikkoa.

Ja mietinkin, onko porkkanalaatikko se Joulupöydän aurinko?  

Ehkä näin on ainakin väritys on kirkkaan oranssi.

Perinteisin porkkanalaatikko taitaa olla se, jossa ainesosana on riisi, mutta itse olen

tehnyt porkkanalaatikkoa ilman riisiä. 

Porkkanalaatikko

Reseptikin löytyy, kun alla olevaa kuvaa klikkaat.

20.12.2025

"Joulupöydän lämpö ei synny vain uunista, vaan ihmisten yhdessäolosta sen äärellä.”

19.12.2025

Joulu lähestyy ja nyt tehdään suolaiset pasteijat.

Klikkaapa kuvaa, niin kerron enemmän

17.12.2025

Eino Leino, 

hänenkin tuotannostaan löytyy kivoja

riimitettyjä Joulurunoja, luetaanpa niistä yksi tänään eli

Pikku Yrjön metsämatka

Yrjö meni metsään,
äiti tahtoi estää,
Yrjö meni, meni vaan
pikku kirves olallaan.

Vastaan tuli ukki
niinkuin joulupukki,
kysyi:"Metsähänkö mies?"
Yrjö vastas:"Kukaties!"

"Sallit sitten varmaan" -
virkkoi ukko harmaa -
"että mennään yksin tein".
Yrjö vastas:"Miksi ei!"

Kävi miehet kaksin.
Tuli raskahaksi
Yrjö, jalka väsynyt,
kysyi:"Mitäs tehdään nyt?"

"Mene sinä konttiin!"
Yrjö konttas konttiin,
ukko sitoi kontin kiin`,
kantoi Yrjön kotihin.

Äiti humun kuuli,
tuuleksi sen luuli.
Isä virkkoi:"katsohan,
tuli joku porstuaan."

Avattihin lukko,
astui sisään ukko,
kysyi:"Onko lapsia
monta tässä talossa?"

Virkkoi äiti rukka:
"Oli valkotukka
meillä yksi Yrjänä,
sekin on nyt metsässä."

Ukko kontin aukas,
Yrjö ulos laukkas,
huusi:" Teille terveiset
Metsolasta lämpöiset!"

Syntyi ilo uusi,
sytytettiin kuusi.
Joulupukki kaunihin
lahjan antoi kullekin.

Eino Leino

16.12.2025

Lanttulaatikko on yksi suomalaisen joulupöydän perinneruuista.

Ja kyllä tunnustan, että se kuuluu ehdottomasti meidänkin joulupöytään heti

kakkosijalla imelletyn perunalaatikon jälkeen.

Itse luen lanttulaatikon  reseptin joka vuosi Mummon vanhasta keittokirjasta.

Kirja kertoo, että mitä hitaammin lanttulaatikko paistuu sen maukkaampaa

siitä tulee.

Niinpä leivinuunissa leipojana ja paistajana laitankin lanttulaatikot vasta jälkilämpöön paistumaan.

Kuvaa klikkaamalla löytyy Mummon keittokirjan resepti.

15.12.2025

Yksi mikä ehdottomasti kuuluu meidän Jouluun, on karjalanpiirakat.

Vaikka perinteisesti niitä tarjoillaan munavoin kera, on useamman vieraan suulla

kuullut toteamuksen, kun munavoita ei ole ollut tarjolla, että ei se haittaa

pääasia on tämä piirakka. Ja niin piirakka maistuu myös muunkin levitteen kera.

Itse tarjoan sen hyvinkin usein oivariinin kera.

Karjalanpiirakat ovat omassa kodissa perinne, jota haluaa vaalia.

Se on siirtynyt ensin Mummolta äidille ja äidiltä tyttärelle.Karjalan piirakat

Karjalanpiirakka on yksinkertainen  aineksiltaan, mutta  rikas merkitykseltään

14.12.2025

Tänään kolmantena adventtina sytytetään kolme kynttilää ikkunalle.

Joulu lähestyy ja joulun valo lisääntyy.

Tänään maistellaan Joulupullaa. Ihan vain maistellaan ja sitten syödään

lisää Joulukahveilla.

Maistetaan pala hillopullaa, jossa on sisällä vaniljakreemiä ja päällä paistonkestävää

aprikoosihilloa. Joskus teen tätä myös omenahillolla tai mansikkahillolla.

Pitää vain muistaa, että jos hillo ei ole paistonkestävää se ei pysy uomassaan.

Mutta tuolloin perunajauhon lisääminen hillon sekaan auttaa.

Taikina tässä hillopitkossa on ihan tavallinen pullataikina, josta voi hillopitkon lisäksi leipaista vaikka kierrepullia ja kun pullan päälle  laittaa vaikkapa kirsikanpuolikkaan saa pullasta entistä jouluisemman.

13.12.2025

“Joulun valo ei pala vain kynttilässä, vaan ihmisten välisessä lämmössä.”

Vielä valo kulkee pimeää kohti, eli päivät lyhentyvät vielä,

mutta pian valo alkaa taas voittaa pimeyden.

Sitä aina odottaa, kun päivät lähtevät pitenemään.

Tänään on Lucian päivä.

Lucia yhdistyy vahvasti valoon ja toivoon pimeyden keskellä.

Lucia neito tuo valkoiseen pukeutuva, kynttiläkruunua kantava,

valkoinen kuin enkeli.

Talvipäivän seisaus on viikon päästä sunnuntaina, mutta jo Lucian päivä tuo lupauksen siitä

että valo voittaa pimeyden.

11.12.2025

"Joulukuusi on kuin pieni tähtiä kantava metsä."

10.12.2025

Tänään olis päivä piparkkkujen.

Ukkoja, akkoja, possuja tähtiä.

Kuvaa kun klikkaat kerron mä sulle, millaisella reseptillä niitä teimme.

8.12.2025

On aika kirjoittaa joulukortit.

Kun kerroin eräälle tuttavalle, että pian pitäisi postittaa joulukortit.

Hän vastasi, että mitä, eihän kukaan lähetä enää joulukortteja postitse.

Totesin, että niin, varmaankin tänä päivänä joulutervehdyksiä lähetetään WhatsAppilla, sähköpostilla, tekstiviestillä , eli yhä enemmän sähköisillä vaihtoehdoilla ja aitojen korttien lähettäminen on vähentynyt, mutta uskallan väittää, että hyvin hyvin monelle joulukortti kuuluu edelleen perinteisiin.

Minä olen yksi heistä, joille aito Joulukortti on edelleen yksi Jouluun kuuluva tärkeä perinne.

Tänäkin  jouluna kaivan esiin sen tutun jo hieman repaleisen joulukorttiosoitepaperin.

jonka perusteella ensin Äidin kanssa olemme kirjoittaneet Joulukortit sukulaisille ja

ystäville, ja sitten olen kirjoittanut meidän omat Joulukortit lähisukulaisille ja ystäville.

Aion kirjoittaa aidot pahviset joulukortit myös tänä jouluna, sanovatpa tilastot mitä tahansa.

Ihan oikeasti, miten ihana on saada niitä itsekin. Olen suuresti kiitollinen, jokaisesta postilaatikosta löytyvästä joulukortista.

Joulunpyhinä katselen saadut kortit useaan kertaan läpi, tutkiellen kuvia ja uppoutuen

niiden sanomaan ja siihen Joulun tunnelmaan.

7.12.2025

"Joulu ei ole tavaroissa, vaan sydämen lämmössä ja jaetussa hetkessä"

6.12.2025

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Itsenäisyyspäivän kunniaksi sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää. Laitetaan  maamme lippu salkoon.

Keitetään  kahvit ja otetaan pala mustikkamoussetorttua.

4.12.2025

Joulun taika ei katoa – se elää jokaisessa ystävällisessä sanassa ja hymyssä."

3.12.2025

Tänään kolmantena joulukuun päivänä, voisi olla hyvä hetki tehdä jälkiruoaksi tai välipalaksi helppo terveellinen mustikkapaistos.

Klikkaappa kuvaa, niin kerron miten se valmistuu.

30.11.2025

Tänään, marraskuun viimeisenä

1 adventtina, pikkujouluna,

ulkona hämärän tullesa syttyivät jouluvalot  pihakuusiin.

Joulun odotus on hiipinyt sydämeen ja mieleen,

kohta myös kieleen,

kun on aika jouluvalmistelujen,

Joulun leipomuksien ja ruokien.

Tänään syödään ensimmäiset joulutortut.

Valmistaikinasta väsätyt, mutta perinteisesti

luumuhillolla.

Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näen taittelumallin  kuvan mukaiselle tortulle.

@)-->-->---

1.1.2025

Hei, 

blogi jatkuu taas osion blogi puolella!

31.12.2024

Te kaikki ihanat Ihmiset,

teille lausun uuden vuoden toivotukset:

Sydämelliset kiitokset kuluneesta vuodesta siis,

ja oikein Hyvää alkanutta vuotta kaksituhattakakskytviis.

27.12.2024

Ihana viettää Joulua ihana viettää Joulun aikaa läheisten kanssa.

Jo Sunnuntai-iltana, kun kuusi oli kannettu sisään ja koristeltu ja viimeisetkin valmistelut

oli tehty alkoi Joulufiilis vallata mielen.

Maanantaina tosin vielä kaivoin pakkasesta paketin Myllyn Paras torttutaikinalevyjä ja

tein ihan perinteisiä tähtitorttuja luumuhillolla.

Niitä olen säilyttänyt ihan huoneen lämmössä peitettynä ja välillä käynyt kurkkimassa, onko

siellä vielä torttuja jäljellä, niitä, kun on syöty, ei ainoastaan kahvin kanssa vaan myös välipalana.

Neljänä päivänä ennen Joulua söimme ruoaksi perunakeittoa ja pannukakkua. Se oli ihan tietoinen

valinta, sillä, kun aattona oli Joulupöytä katettuna erinteisillä laatikoilla, kinkulla ja muilla Jouluruoilla,

ei voinut kuin nauttia Jouluruoan mausta.

Ei sillä etteikö perunakeittokin ole tosi hyvää, mutta kun sitä oli syöty Jouluaattoon saakka Jouluruoka vain maistui

eri hyvältä. Eikä  ihan heti ole kyllästynyt noihin laatikoihin. Niitä, kun on nyt syöty aatosta alkaen ja syödään vieläkin.

Mutta tiedän myös tunteen, että kun tietyn ajan on syönyt Jouluruokaa, tavallinen keitto se maistuu taas eri hyvältä.

Kerroin tuolla aikaisemman päivän kohdalla tekemästäni taatelikakusta,

ja nyt täytyy kertoa, että kakku on ollut viime perjantaista saakka vain kakkukuvun alla keittiössä

ja maku sen kuin paranee ja mikä parasta

kakku on edelleen pehmeää ja hyvää. Eli siis se kakku, mikä on vielä jäljellä.

Perinteinen rosolli on suurin piirtein samoin aineksin tehtyä joka kerta, eli porkkanaa, punajuurta, perunaa, sipulia, suolakurkkua.

Käytetty punajuuri on säilöttyä punajuurisäilötteellä. Tiedän, että moni pitää siitä, että rosollissa käytetään säilömättömiä punajuuria, mutta itseäni etikkainen maku ei häiritse ja tuntuu siltä, että rosolli

jopa säilyy pitempään eli voi tehdä isommankin määrän kerralla.

En tiedä kuinka yleisesti rosollia pidetään pelkästään Jouluruokana, mutta meillä siitä on tullut kautta vuoden tehtävä, eli sitä syödään Joulun lisäksi Pääsiäisenä, Juhannuksena ja jos sattuu tulemaanruokavieraita, tarjotaan heillekin monesti rosollia.

Mummun vanha keittokirja oli taas pääroolissa laatikoita tehdessä.

Tuon keittokirjan reseptit ovat niin monesti valmistettuja ja hyviksi havaittuja,

että ei tee edes mieli alkaa hakea ja tutkia muita vastaavia reseptejä.

Aina on haaveissa, että vielä jonain Jouluna ehtisin tehdä itse imellettyä perunalaatikkoa,

ja että onnistuisin siinä. Tänäkin Jouluna sen hain paikallisista myyjäisistä, tietäen

että se on ainakin onnistunutta ja hyvää.

Joulun pyhät menevät kuten aina, ihan liian nopeaan, mutta onneksi itse Joulunaikaa

on vielä ensi viikkokin aina loppiaiseen saakka ja kuten vanha kansa sanaa

hyvä Tuomas Joulun tuopi, Nuutti sen pois viepi. Ja Nuutin päivähän on vasta 13.1.

Hyvää Joulua Sinulle ja läheisillesi!

20.12.2024

Ja tänään on jo ihan pakko päästä tekemään se perinteisistä perinteisin

taatelikakku.

Taatelikakkuhan kannattaa tehdä jo muutama päivä ennen Joulua, koska sen maku paranee, kun se saa tekeytyä kypsänä.

Eli minäpä tein nyt tuon kakun neljä päivää ennen Joulua.

Ja tämä on siksikin hyvä kakku, koska sitä ei tässä vaiheessa tarvitse pakastaa vaan jättää vain tekeytymään.

Oma taatelikakkuni on perinteinen reseptiltään, enkä lisäile joukkoon mitään esim.. kermaa tai suklaata tai kahvia,

niin kuin monissa resepteissä on mainittuna

18.12.2024

On Joulupullan aika.

Taikinana ihan jauhopussista otetulla reseptillä tehty pullataikina.

Kohotuksen jälkeen tein mm. kuvanmukaisen ”aurinkopullan”

Kaulin pari pyöreää taikinapalasta ja laitoin toisen pyörylän päälle  voita, sokeria ja kanelia.

Toinen pyörylä päälle ja keskelle  laitoin pienen hillolisän ja taikinakannen päälle.

Sen jälkeen pulla leikataan sektoreiksi (parillinen määrä).

Sektorit  pyöräytetään kierteiksi ja kiepsautetaan kaksi aina kiinni toisiinsa alareunasta.

(sektorikierteiden leikkauksen ajaksi keskelle voi laittaa vaikka pyöreän kannen tai vastaavan, näin

keskusta jää eheäksi.)

Kierrä toisiinsa yhdistettävät sektorit toinen vasempaan ja toinen oikeaan suuntaan eli kierre eri suuntiin.

Ota kansi pois keskeltä ja laita kohoamaan.

Voitele kananmunalla ja päälle voi tietenkin halutessa laittaa raesokeria sekä  koristeeksi vaikka kirsikka keskelle pullaa.

Paista kohonnut pulla 225 asteessa n. 20 min (uunista riippuen).

o<I:)

16.12.2024

Tänään on jo 16. Joulukuuta ja Joulu lähestyy ja

Joulusalaisuudet, niitä riittää.

Ehkä niistä jotkut sitten aattona kiittää.

Mutta minäpäs tein toisen Joulukakun.

Vaikka koko ajan toitotan tätä perinteiden vaalija minääni,

nyt tuli poikkeus ja poikkeushan vahvistaa säännön.

Nimittäin törmäsin täällä netissä ”Suklaahippukakkuun”

joka on Marja Hintikan perheen suosikkikakku ja Marja on ystävällisesti

myös tämän reseptin jakanut ja neuvonut tekemisenkin videolla.

Eli kiitos hänen, koska kaapista löytyi taloussuklaata, tekaisin tuon kakun.

Kakkuun tarvittiin myös appelsiinimehua.

Tänä vuonna on ollut vielä  haasteellista löytää kaupan hevi-osastolta täysin virheetöntä appelsiiniä, josta saisi

hyvät kuoret.. No nämä kuoret tulivat ihan muuhun käyttöön, mutta

suklaahippukakkuun tarvittiin appelsiinin puristettu mehu. Eli kun

vihdoin tuon appelsiinin löysin sain siitä kuoret muuhun käyttöön ja  mehun tähän kakkuun.

Tosin tämä väite että ei muka löytynyt perustui siihen, että aina katsastelin ohi mennessäni appelsiinilokeroa,

eli päälimmäisiä, en toki alkanut niitä kääntelemään ja kaivelemaan altapäin.

Mutta siis tein tuon Suklaahippukakun.

Ensin rouhin suklaat ihan veitsellä ja suht koht suuriakin palasia jätin suutuntuman etsimiseksi.

Näin myös Marja Hintikka neuvoi tekemään.

Puristin mehun ihan sormissa, koska en edelleenkään omista sitruspuristinta. enkä muistanut sitä

kotoani lainata.

Ai että muuten asiasta kolmanteen, aina ihastelen meillä kotona olevaa lasista oikein vanhanaikaista

puristinta. Otin siitä kuvan tänään, ja laitan sen tuonne alle. Se jos mikä on kestävä, pestävä ja tosi hyvä.

Sellaisen kun kaupasta löytäisin, ostaisin.

No mutta se kakku, suklaa rouhittuna, appelsiinin mehu puristettuna siirryin vatkaamiseen,  voi ja sokeri

vaahdoksi ja munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Tässä vaiheessa kurkkasin yleiskoneen pyörimiseen,

että ei kai taikina juoksetu, kuten joskus saattaa käydä. Mutta ei juoksettunut, hyvä juttu.

Vinkki eli neuvo tuohon juoksettumiseen munien sekaan vatkaamiseen on tosiaan se, että hieman jauhoja sekaan taikinaan tässä vaiheessa, niin se tasapainottaa asian.

Sitten sekaan käännellen kuivat aineet joihin suklaakin oli sekoitettu ja viimeksi appelsiinimehun lisäys.

Ja paistumaan…

Kun kakun on saa ulos uunista, herää minussa aina tuo malttamattomuus: heti pitäisi päästä kumoamaan

kakku, jotta näkee millainen siitä oikein tuli ja vielä sekin, että niin tekee mieli leikata siitä se ensimmäinen siivu ja tutkailla ja maistella.

Hys hys, niin kävi nytkin, mutta eihän se kakku  maistu vielä ollenkaan lämpimänä samalta kuin sitten kun se on

jäähtynyt ja tasaantunut.

Mutta voin kyllä suositella, jos tykkää suklaasta kuivakakussa, tykkää varmasti myös tästä kakusta.

Alla on kuva kakusta ja resepti löytyy mm. kuvaa klikkaamalla makeat leivonnaiset osiosta: Suklaahippukakku.

14.12.2024

Jouluperinteiden vaalijana muutaman vuoden olen itse kokeillut ja tehnyt myös Joululimppua.

Tänä vuonna jälleen piimästä tein sen.

Ensin netti käsiin ja selaamaan millä reseptillä tekisin, sillä tähän ei yllätys yllätys ole mitään

yhtä ja samaa reseptiä, vaan olen kokeillut eri reseptejä.

Valitsin Valion piimälimppureseptin ja sitä luin pariinkin kertaan, koska ainekset löytyi kaapista,

ryhdyin tuumasta toimeen.

Jotenkin vain, kun sitä tekee vain kerran vuodessa, epäilyttää, että mitähän siitä tulee.

Mutta piimä lämpimäksi mikrossa ja mausteet mortteliin. Morttelista tuoksahti ihan hyvä kuminan ja

fenkolin sekoituksen tuoksu. Näitä mausteita käytän yleensä myös hiivaleivässä.

Limpun teko vaatii minulta tarkkaa reseptin lukua ja noudattamista.

Syy siihen on mm. se, että itse en ole mikään Joululimppufani, mutta teen koska muut pitävät siitä.

Vatkaan taikinaa yleiskoneessa, mutta otan sen loppuvaivauksen ajaksi käsivaivaukseen, ettei yleiskone uuvu.

Taikina on valmis ja todellakin, kuten reseptikin kertoo, se on yllättävän kiinteää ja raskaan tuntuista.

Mutta nostatus ja sitten leipomaan. Mietin vielä, että kun tein litran taikinan eli tuplasin reseptin, teenkö

kuten resepti kertoo: neljä limppua vai teenkö pienempiä

ja kuusi. Päädyn kuuteen limppuun.

Taikina oli helppo leipoa ja limput nousivatkin hyvin, vaikka tuplatessani taikinan en tuplannut

kuitenkaan hiivan määrää.

Sitten vain leivinuunin lämpöön paistumaan.

Laitoin paiston aikana limppujen päälle leivinpaperin, jotta eivät

tummuisi liikaa.

Kattilassa kiehautin vettä ja siirappia ja sillä voitelin uunista otetut limput.

Valmista tuli ja limppuvaihe Jouluvalmisteluissa suoritettu.

Ai niin maistiaislimppu lapsuuskotiin viemisinä ja maistatinhan minä

sitä heti täälläkin kodissa.

Eivät moittineet, eli tulkitsin suht koht onnistuneeni.

Valion resepti löytyy myös osiosta suolaiset leivonnaiset ja klikkaamalla

kuvaa pääset sinne suoraan.

11.12.2024

Vaalitko Jouluperinteitä?

Itse tunnustaudun Jouluperinteiden vaalijaksi.

Vaikka olen innokas tutkimaan uusia reseptejä ja kokeilemaankin niitä,

niin Joulun kahvipöydässä on lähes tulkoon samoilla resepteillä tehdyt kakut

ja pikkuleivät Joulusta toiseen.

Mutta nuo leivonnaiset on Joulua varten, ja yleensä tehdään vain Jouluksi.

Yksi tällainen perinnekakku on Kookos-kirsikkakakku.

Sen tein, kun vihdoin löysin kaupasta säilykekirsikoita, eli kirsikoita liemessä.

Miten taas osuin hakemaankin niitä mausteiden luota ja ihmettelin, että voiko olla,’

että vielä ei ole kaupassa kirsikoita liemessä. 

Sitten vasta hoksasin, että, aivan, nehän ovatkin säilykehedelmien kanssa samassa

paikassa.  Oikein huokaisin helpotuksesta.

Kun minulla oli nuo kirsikat ja kookosjauhettakin olin ostanut niin ja rusinoita,

oli päästävä heti  leipomaan  tuo kakku,  siis tuo josta alla kuva ja

makeissa leivonnaisissa resepti  😊

Reseptiin pääset myös klikkaamalla kuvaa.

Ja eikun leipomaan.

o<I:)

10.12.2024

On taas aika joulukorttien

Tuntuu siltä, että monet ovat luopuneet perinteisistä joulukorteista ja toivottavat Hyvää Joulua

esin. soittamalla, tekstiviestinä, sähköpostina.

Mutta itsellä tuo Joulukorttiperinne on jatkunut ja punainen kuori on laitettu aina talteen, kun

posti on sen kotiin kantanut.

Olen kerran tehnyt joulukortteja hyödyntäen vanhoja cd-levyjä ja katsellut monenlaisia inspiroivia malleja, mutta

useimmiten päätynyt ihan ostettaviin kortteihin.

Tiesitkö muuten, että  vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871.

Testasin myös uudenlaisia pursotettavia pikkuleipiä, joissa on suklaaganache täyte.

Tulivat hieman kovanoloisia, mutta taikina kyllä pursottui pursottimella hyvin.

Ei niistä ensitekemällä mitään kaunokaisia tullut, olisi pitänhyt pursottaa isommalla tyllalla,

mutta ihan hyvältä maistui se suklaaganache.

Resepti löytyy osiosta makeat leivonnaiset, suklaatäytekeksit.

Reseptiin pääset näpsäyttämällä alla olevaa kuvaa.

o<I:)

9.12.2024

Aina Joulun lähestyessä hiipii mieleen Joulutortut,

Joko nyt voisi tehdä niitä, onko vielä liian aikaista.

Yleensä Itsenäisyyspäivän aikoihin leivomme ensimmäiset tortut

ja joka vuosi suunnittelen, että josko tänä Jouluna pöydässä olisi ihan erimuotoiset

tortut.

Nyt mielessä on ihan sama juttu ja olenkin tehnyt jo viiden laista Joulutorttua.

Mutta uskokaapa vaan, Jouluna pöydässä on juurikin ne perinteiset tähtitortut.

Ei sitä vain hyvää mallia tohdi muuksi muuttaa, vaikka ennen ja jälkeen Joulun

väsäileekin muita vaihtoehtoja.

Vuosia olen Joulutorttujen kohdalla luottanut Myllyn Parhaan torttutaikinaan.

Ja sitä ostin nytkin.

Koulussa kotitaloustunnilla tehtiin monenlaista torttutaikinaa:

kaulittua voitaikinaa, rahkavoitaikinaa ja sekoitettua voitaikinaa.

Kun itse aloin tehdä torttuja, aluksi tein joka Joulu itse kaulitun voitaikinan, mutta pikku hiljaa

olen siirtynyt valmistaikinaan sen helppouden takia.

Taikina vain sulamaan ja kun antaa sulaa kunnolla ennen tekoa ja

paistamista, saa siitä lehteviä torttuja. Uunista ottamisen jälkeen

tortut kannattaa jäähdyttää nopeasti.

Näin tortut pysyvät lehtevinä eivätkä lässähdä.

Selaan monesti ja katselen erilaisia täytevaihtoehtoja, mutta ei

sitä luumuhillotorttua mikään voita, ei tänäkään Jouluna.

Koska tortut ovat nopeita tehdä valmistaikinasta. teen niitä Joulunpyhiksi

vasta  paria päivää ennen Joulua, vaikkakin niitä tehdään ja syödään jo

hyvissä ajoin ennen Jouluakin.

Pasteijoille sitä vastoin olen yleensä tehnyt kaulitun voitaikinan itse.

Pateijoihin sisään laitan aina jauheliha-riisi täytteen.

Ruskistan jauhelihan ja sipulia ja lisään keitetyn riisin.

o<I:)

4.12.2024

Tänään on 4.päivä Joulukuuta,

eli avattiin Joulukalenterien neljännet luukut.

Ja mikä parasta kaivoin kotoa esiin myös sen vanhan, taatun, superhyvän,

pettämättömän, joka Joulu käyttökelpoisen

Mummun vanhan keittokirjan.

Jeps, sieltä oli kopsattu mm. piparkakkuresepti, jolla piparkakut on nyt tehty.

Ja sieltä tuonnempana etsitään esiin Joululaatikoiden reseptit.

Tuo  teos on 50-luvulta, niiin kuvitelkaa yli puolivuosisataa vanha arvoteos.

Netti, lehdet ja kaikki mahdolliset reseptijulkaisut ovat täynnään herkullisia

reseptejä, ja kyllä niitä tulee tutkittua ja tehtyä, mutta Joulun laatikot, ne löytyvät

aina ja joka Joulu Mummun keittokirjasta.

Ja huom. ne ovat periteisten laatikoiden ohjeet ja varmaan kutakuinkin  samat myös

näissä uusissa julkaisuissa, mutta minulle ne ovat juuri ne ainoat oikeat tai ainoa oikea

paikka lukea resepti.

Kaikki kunnia Mummulle ja sille asialle, että juuri minun Äitini on saanut haltuunsa

tuon aarteen ja minä voin käydä sitä tutkimassa ihan luvan kanssa.

Aivan mahtavaa.

Ai niin, tänään pukkipipariasetelma sai päälleen tomusokeria, niin kuin lunta.

Oli vain haasteellista saada se pysymään ensin pystyssä. Sulatin sokeria valurautapannussa yksikseni,

se kun on äärimmäisen polttavan kuumaa touhua.

Ja kun kasasin tuota luomusta, sokeri kärysi jo liedellä ja jähmettyi tosi nopeasti pannulle, kun sen nosti pois liedeltä.

Olin jo heittää hanskat tiskiin, ja oikeasti niin teinkin tuon sokerisulatuksen kanssa.

Sen sijaan lusikoin tomusokerivalkuaisseosta pohjan päälle ja istutin Jouluhahmot siihen.

Yön siinä kuivuttuaan, ne pysyvät vielä tänään pystyssä 😊

P.S.   löytöjen kätköstä, löysin todella vanhanajan Joulukuusenkoristeen.

Kuvan, jossa tonttukin oli leiponut piparkakkuja.

o<I: )

3.12.2024

Joulumieli tulee myös lumen myötä

Ja nytpä on kolmas Joulukuuta,

ja ajatus tää on pakko jakaa ilman muuta

nimittäin aamulla verhon takana

maan peitti luminen valkoinen lakana

yöllä oli satanut lunta,

eikä se ollut lainkaan unta.

Monta päivää maa oli ollutkin sulana ja lumeton,

mutta nyt lumi tulla yllätti.

Mikä hienointa lumisateen jälkeen aurinko pilkahteli

tehden talvisesta maisemasta oikeinkin hienon.

Ja taas Joulumieli pulpahteli kovasti esiin.

Illalla oli aika kaivaa tomusokeripurkki esiin,

erotella kananmunasta valkuainen ja keltuainen,

ja sekoittaa valkuaisesta ja tomusokerista pursotettava

seos. Tuo hieman jämäkkä seos kaadettiin

voipaperista tehtyihin ruutteihin, reikä päähän ja

varmaan jo arvaatkin mikä oli kyseessä.

Kyllä, meillä käynnistyi Joulupiparien koristelutalkoot.

Pelkästään valkoista väriä käytettiin, eli en laittanut

sekaan karamelliväriä.

Ups, ei taida tänä päivänä edes ollakaan karamelliväriä, vai onko, tai

ei taida tuo väri kulkea sillä nimellä. Nimittäin tänä päivänä

marketin hyllyiltä löytyy ”elintarvikeväriä” myös nestemäisenä.

Ostin sitä juuri käyttääkseni sitä mm. pikkuleipien valmistuksessa.

No, mutta piparikoristeluun ei väriä tarvittu. Ihan vain valkoisella

koristeltiin. Laitan alle kuvan "meidän versioista".

Teimme myös muutaman muun hahmon piparitaikinasta, mutta

kerron siitä lisää, kunhan ne saadaan aseteltua suunnitelman mukaisesti…

o<I: )

2.12.2024

Leivontainnostusjuuriani etsimässä

Olisiko jo aika tehdä Joulun piparkakut?

Ehkäpä, joten etsin kotoani piparkakkumuotit, lainatakseni niitä.

Koska tunnustaudun vahvasti perinteiden ihmiseksi,

tahdon, että teemme piparkakut niillä samoilla muoteilla,

joilla Äitikin ne on aina tehnyt, ja joilla ne lapsuudessani tehtiin.

Mutta  mitäpä muuta löysin, siellä ne olivat Äidin piparimuottien seassa,

minun ”pienen tytön” piparkakkumuotit”.

Muistan, että pienenä nämä saatuani, mukaan kuului myös

pieni punainen kaulin. Sitä en nyt löytänyt, mutta kyllä sekin on käsissäni pyörinyt,

ja olen saanut käyttää näitä muotteja, kun Äidin kanssa piparkakkuja leivoimme.

Hmm olisiko näillä pikkutytön muoteilla syy siihen, miksi minulle kehkeytyi vahva

into leipomiseen ja, että se on mieliharrastus tänäkin päivänä.

Kenties, kenties se istutettiin minuun juuri sinä Jouluna, kun lahjapaketista tulla

tupsahti käsiini tällainen leivontasetti.

Tuskin maltoin odottaa, että pääsin näitä kokeilemaan, mutta varmasti jossain vaiheessa

Joulun jälkeen tai seuraavan Joulun piparkakkutalkoissa sain ottaa ne leivinpöydälle mukaan

ja tehdä ylpeänä ihan omilla muoteilla pipareita.

--

Aika jännää:

Taikinan Äiti kaulitsi,

minun silmäni siihen naulitsi,

koska Äiti, koska saan

kokeilla omaa possumuottia taikinaan.

Tuosta painellaan possumuotilla possuja ja tähtiä

tuosta saahaan sydämiä nättiä.

--

Oli se kivaa, muta kivaa oli myös se kun sai syödä sitä taikinaa.

Miten se maistuikaan hyvältä. Ei sitä pienenä ehkä heti tajunnut, että miksi noin hyvä taikina

pitää  leipoa ja paistaa, miksi sitä ei vain syödä, kun se kerran maistuu hyvältä.

No, mutta maistuivathan ne piparitkin, varsinkin sitten, kun ne oli koristeltu…..

o<I: )

1.12.2024

On adventti ensimmäinen ja pikkujoulu,

nyt kohta on alkava Jouluvalmistelujen touhu.

Keskitytään tässä kuussa Joulublogiin ja

jätetään varsinainen blogi kirjoituksineen hetkeksi sivuun.

Tunnustan heti alkajaisiksi, että olen Jouluihminen,

-ihan täysillä.

Jo viikkoja sitten kerroin, että ensimmäiset jouluvalmistelut

on tehty, eli kävimme tekemässä joululyhteitä pikkulinnuille.

Toivottavasti ne ovat kuivuneet ja säilyneet ja ovat

mitä maukkaimpia Joulun aikaan.

Satanut lumi lumimyräköineen oli alkuvaihe myös

pikkulintujen ruokinnalle, ja niinpä puutarhassa roikkuu

nyt pari ruokintapalloa, joissa toisessa on pähkinöitä ja

toisessa pari talipalloa. 

Aikamoinen hyörinä olikin pallojen kimpussa, sillä

varpuset ja tintit söivät talipallot muutamassa päivässä.

Olen katsellut, kun jotkut ihmiset ovat niinkin ahkeria, että

tekevät itse siemenpalloja ja muuta lintujen ruokaa,

mutta itse olemme ostaneet talipallot kaupasta.

Joidenkin pihamaiden  pihlajissa on vielä  marjat jäljellä.

Ilmeisesti mikään lintuparvi ei ole niitä vielä hoksannut.

Omissa haaveissa on, että näkisi kauniin tilhiparven syömässä noita marjoja.

Kuvittelin jopa, että poimisin pihlajanmarjoja ja tekisin niistä

linnuille joulupalloja, mutta taas toisaalta mietin, että luonto hoitaa tehtävänsä

ja linnut käyvät syömässä ne puusta, kun se aika on ja kun marjat ovat

kypsiä (toivottavasti eivät päästä niitä liian kypsiksi).

Hyvää ensimmäistä adventtia.

Tänään oma Joulunodotuksemme alkoi siten, että aamulla syttyi ensimmäinen adventtikynttilä ikkunalle

ja ulkokuuset syttyivät iltahämärässä Jouluvaloihin ja

saavat palaa pimeän aikaan aina Nuutinpäivään saakka.

Nyt on leivottu ensimmäiset Joulutortut.

Kokeilin uusia Rusettitorttuja, joihin vinkin ja ohjeen antoi ystävällinen Anna Instagramin puolella.

Todella kiva kokeilla ja harjoitella tällaisia uusia torttuja. Laitan niistä kuvan tuohon alle.

o<I: )